Jenni Vartiainen - Tunnoton

Apua apua apua! Aika kuluu samaan aikaan liian nopeasti ja ihan liian hitaasti. Oi olispa tää jo ohi. Pitää varmaan koittaa vielä tässä vajaassa puolessa tunnissa saada jotain lukaistua, ja sitten on lähdettävä kauppaan ja pysäkille ja voi apua, kohta olen jo Tampereella ja taas tavan mukaan ihan pallo hukassa ja iik, paniikki iskee tai on kyllä iskenyt jo!

Voi nahka, miksi mä pakotan itseni aina tällaiseen? En mä sinne millään sisään pääse kuitenkaan yhyy. Nyt hajoo kyl pää.

---
0:58

Ohi on, ainakin suhteellisen kunnialla. Tuskin tolla rykäsyllä tosin sisään mennään, mutta tulipahan koitettua. Onneks on toi paikka Vaasassa jonka päälle pudota, kun muuton vois käydä vähän vituttaan. Ei sillä että mä mitenkään nauttisin siellä Jumalan selän takana asumisesta, mutta on kai se parempi kuin ei mitään. Ei sillä, tarvii nyt kattoo mitä teen syksyllä, et pidänkö sen välivuoden vai miten. Mut nyt on niin kauniit ilmat, et en vaan yksinkertasesti jaksa stressaa jotain syksyä vielä. Tuskin tää elämä mulle mitään sellasta heittää mitä en hanskaan pystyis.

DNA-mainosta lainatakseni, elämä on.